Abomey
Abomey eli Abomei on kaupunki Beninissä. Se sijaitsee valtion keskiosissa, noin sata kilometriä Cotonousta pohjoiseen. Se on Zoun departementin pääkaupunki.
Abomey oli Dahomeyn kuningaskunnan pääkaupunki. Kaupungissa on nykyään noin 78 341 asukasta (2002). Abomeyn kuninkaalliset palatsit kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin.
Kaupunki sijaitsee alueella, missä kasvatetaan maapähkinöitä ja öljypalmua. Myös matkailu on tärkeä tulonlähde.
Abomey oli samannimisen 1600-luvun kuningaskunnan pääkaupunki ja myöhemmin Dahomeyn kuningaskunnan pääkaupunki. Abomeyn perusti noin vuonna 1625 prinssi nimeltä Do-Aklin, joka pakeni seudulle Alladasta hävittyään valtataistelun kahdelle veljelleen. Abomey kukoisti kuningas Do-Aklinin ja hänen pojanpoikansa Wegbajan (n. 1645–1680) alaisuudessa. Wegbajan hallintokaudella eräät Abomeyn fonit alkoivat kutsua kuningaskuntaansa nimellä Dahomey. Sen jälkeen kaksi kuningaskuntaa liittyivät yhteen, mutta Abomeyn kaupunki sai pitää nimensä.
Abomey-Dahomeyta johti pitkään useita ovelia kuninkaita, kuten Agaja (n.1673–1740) ja Tegbesu (n. 1740– 1774), jolloin se hallitsi Länsi-Afrikan rannikon kaupankäyntiä.
Kuningas Gezun (1818–1858) hallintokauteen asti Abomeyn vaurauden päälähde oli siepattujen afrikkalaisten myynti, vaikka Britannia oli kieltänyt transatlanttisen orjakaupan jo aikaisemmin. Lopulta ihmisten kysyntä kaupankäyntiin tyrehtyi ja Abomeyn painopiste siirtyi palmuöljyn vientiin.
Abomey oli Dahomeyn kuningaskunnan pääkaupunki. Kaupungissa on nykyään noin 78 341 asukasta (2002). Abomeyn kuninkaalliset palatsit kuuluvat Unescon maailmanperintökohteisiin.
Kaupunki sijaitsee alueella, missä kasvatetaan maapähkinöitä ja öljypalmua. Myös matkailu on tärkeä tulonlähde.
Abomey oli samannimisen 1600-luvun kuningaskunnan pääkaupunki ja myöhemmin Dahomeyn kuningaskunnan pääkaupunki. Abomeyn perusti noin vuonna 1625 prinssi nimeltä Do-Aklin, joka pakeni seudulle Alladasta hävittyään valtataistelun kahdelle veljelleen. Abomey kukoisti kuningas Do-Aklinin ja hänen pojanpoikansa Wegbajan (n. 1645–1680) alaisuudessa. Wegbajan hallintokaudella eräät Abomeyn fonit alkoivat kutsua kuningaskuntaansa nimellä Dahomey. Sen jälkeen kaksi kuningaskuntaa liittyivät yhteen, mutta Abomeyn kaupunki sai pitää nimensä.
Abomey-Dahomeyta johti pitkään useita ovelia kuninkaita, kuten Agaja (n.1673–1740) ja Tegbesu (n. 1740– 1774), jolloin se hallitsi Länsi-Afrikan rannikon kaupankäyntiä.
Kuningas Gezun (1818–1858) hallintokauteen asti Abomeyn vaurauden päälähde oli siepattujen afrikkalaisten myynti, vaikka Britannia oli kieltänyt transatlanttisen orjakaupan jo aikaisemmin. Lopulta ihmisten kysyntä kaupankäyntiin tyrehtyi ja Abomeyn painopiste siirtyi palmuöljyn vientiin.
Kartta - Abomey
Kartta
Maa (alue) - Benin
Beninin lippu |
Beninistä laivattiin lukemattomia orjia Amerikkaan 1700- ja 1800-luvulla. Sen jälkeen kun maa itsenäistyi Ranskan alaisuudesta vuonna 1960, siellä tehtiin lukuisia vallankaappauksia. Vuosina 1975–1989 se oli marxilainen valtio, Beninin kansantasavalta. Asukkaita on 42 etnisestä ryhmästä. Asutus keskittyy maan eteläosaan. Maatalouden tulot tulevat pääasiassa puuvillasta.
Valuutta / Kieli
ISO | Kieli |
---|---|
FR | Ranskan kieli (French language) |